tiistai 23. maaliskuuta 2010

Kattoja ja mattoja

Jouduttiin sitten tekemään radikaaleja ratkaisuja tuon kissatarhan katon kanssa...Talon katolta valui lunta yhä enemmän, ja se alkoi vääntää kaikkia juttuja tosi vinoon...

Tarhan talonpuoleinen sivu on tuettu katon vuorilautoihin, tai siis oikeastaan nuo 'kattotuolit' roikkuvat pitkillä pulteilla niistä vuorilaudoista, ja tukeutuvat toisesta päästä pystytolppiin tarhan etuseinässä.



Lumen paino alkoi vetää vuorilautoja kieroon ja melkein irti katosta, ei siis ollut muuta mahdollisuutta kuin romauttaa koko verkkokatto.Vähän kerrallaan revittiin verkkoa alhaaltakäsin irti (tai siis hakattiin lapiolla syrjään) ja juostiin putoavan lumen alta karkuun...


Nyt on takapihalla siis ihan mieletön määrä lunta, jos sitä jo aiemminkin oli paljon.


Voi kattoraukkaa... ja voi kissaraukkoja, tämä tietää sitä että ulos ei ole menemistä, karkaisivat samantien. Nyt onkin sitten mietittävänä, että mitä seuraavaksi. Taitaa olla kolme vaihtoehtoa; laitetaan uusi verkkokatto ja toivotaan ettei ensitalvena tule näin paljoa lunta, laitetaan katto valokatteesta joka kuitenkin pimentää koko olohuoneen, tai luovutaan kissoista ja puretaan koko tarha. Tuota kissoista luopumista ollaan harkittu siis muutenkin, lähinnä sen takia että niille ei tunnu riittävän aikaa, ja jos pikku-koiranen saa pentuja keväällä, voi se osoittautua hankalaksi muutenkin. Kissoille olisi luultavasti paikka vanhempieni kotona maalla.

********

Tänään aloitettiin mummun kanssa maton teko. Kieputettiin 10 metriä kalalankaa loimeksi luomapuissa ja laitettiin loimi pirtaan. Sen pidemmälle ei vielä päästy, vaan sovittiin että niisitään vasta ensi kerralla. Saattaapa olla että pääsen harjoittelemaan sitä niisimistä ensin pienemmillä poppanapuilla, siihenkin on useampi metri lointa varattuna. Mattoa olen kutonut monesti ennenkin, mutta tullut aina 'valmiiseen pöytään'. Nyt mummu pyysi että opettelisin kaiken alusta asti. 

Kuvia ei nyt tästä tapahtumasta ole, kun unohdin ottaa kameran mukaan MummunMäelle (nimi tulee siitä että mummun talo on kukkulalla ja lapsena se tuntui tooooosi isolle mäelle kiivetä ylös...). Mummula on lapsuudenkotini naapurissa siellä maalla, jonne ne kissatkin ehkä karkotan...

sunnuntai 21. maaliskuuta 2010

Kevät tulee kohisten...

...nimittäin kohisten alas katolta.

Takapihalla kissatarhan 'katto' on hätää kärsimässä


Katto on tehty katiskaverkosta ja on noin 3x7 metriä iso. Jos verkkoa ei olisi, pääsisi lumi putoamaan hyvin maahan asti, mutta jäätynyt ja kova lumi ei läpäise verkkoa vaan repii sen irti.


Tukipuut on ihan kierossa ja vääristyneitä, saapa nähdä miten kestävät tuota valtavaa painoa.

Kyllä siinä on kovasti miehellä korjaushommaa kun saadaan kaikki lumi alas.

Joku aika sitten osa lumesta romahti verkosta läpi ja pikkokoirasesta tuli kukkulan kuningas (tai pitäisi kai sanoa lumikuningatar).



Koiranen on muutenkin kovasti kummissaan oudoista äänistä joita pihalta kantautuu. Jokainen rasahdus ja suhahdus on ilmoitettava kovaan ääneen, ja takapihalle olisi kova hinku päästä tutkimaan. Juuri ja juuri uskallan itse sinne mennä piipahtamaan, koiraa ja kissoja en uskalla päästää ollenkaan putoavan lumivaaran alle kulkemaan. Ja kissat nyt karkaisivat kuitenkin noista verkon repaleista...

keskiviikko 17. maaliskuuta 2010

Käärmesoppaa??


Kun hieman järjestellään, tulee joku tolkkukin... (huomaa kuvaus-assari...)


Huivi on tooooosi pitkä, ainakin 3 metriä... Ylttää hyvin kaulan ympäri kolme tai neljä kertaa, ja silti jää vielä päät roikkumaan =)


Malli: Novita Kevät 2010
Lanka: Novita Puro Batik
Puikot: 4mm sukkapuikkoja 2kpl


Tämä oli ihan sellainen aivot-narikkaan -rupeama, tarkoituksella. Olen väkertänyt niin paljon kaikkea tarkkuutta vaativaa, joten tarvitsin jotain todella yksinkertaista. Kaikista hauskinta oli *purkaminen*.


Se oli myös hieman pelottavaa...

Kuvaus-assari alkoi jostain syystä viihtyä kameran edessä oikein tosissan, poseerasikin.


Harmittavasti jokaisessa kuvassa paistaa aurinko tuolta takaa, ja näkyy sitten vaaleana läiskänä... (Huomasin ongelman vasta kun siirsin kuvat koneelle... niin amatöörimäistä...) En osaa käyttää mitään kuvankäsittelyohjelmaa niin hyvin että saisin sen pois...

Pikkukoiranen on silti kaunis, hän on maailmani keskipiste.

torstai 11. maaliskuuta 2010

Taas yhdet lapaset

Muutama viikko sitten kävin taas kerran keskisuomessa asti tekemässä lankalöytöjä. Mukaan tarttui Freedom Spiritin 100% villalankaa. Ihan uusi tuttavuus mulle, oli mukava tutustua =)


Heti kun näin tuon langan, näin silmissäni lämpöiset lapaset.



Malli: Ihan oma
Lanka: Twilleys of Stamford, Freedom Spirit
Puikot: 4 sukkapuikot

Kuvista näkyy vähän huonosti mutta resorina on 2n4o palmikkoa, ja yksi palmikoista jatkuu pikkusormen kohdalla koko matkan sormenpäihin asti. Kavennus on ehkä kaikista kavennuksista se simppelein; viimeisellä kerroksella koko ajan 2o yhteen, kiristys kaikista silmukoista läpi. Olen todennut tuon hyvin toimivaksi omissa lapasissani, jää tarpeeksi tilaa haritella sormia... =)

Jämälangasta

Eilen tuli postissa Juju-kerhon kirja; Neulo Virkkaa Kirjo Jämänlangasta.


Kuten jo kannesta käy selville, kirja on mukavan retrohenkinen. Kirkkaita värejä, ohjeita eri aikakausilta, päivitettyä nostalgiaa...

Muutama mukava ohje hyppäsi heti:


Voi miten mahtavan muhkea takki! Voisin soveltaa tuota ohjetta ja tehdä hieman vähemmän rouhean...



Tällainen pölynkerääjä täytyy jossain vaiheessa tehdä vessan lattialle, tuntuu varmasti ihanalle paljaissa varpaissa varpaissa... =)

keskiviikko 10. maaliskuuta 2010

Villapaita vol.3

Sain viimeisen villapuseron pois puikoilta, pois kamerasta, ja postiin (pois lojumasta).


Malli: Oman koiran mukaan suunniteltu
Lanka: Novita Polaris
Puikot: 5 sukkapuikot 5,5 pyöröpuikot

Kyllä tuo lanka on vaan niin ihanaa. Ainakin tähän tarkoitukseen. Kauluksessa on 2 nurin 2 oikein palmikkoa, ja syystäkin; tuo kaulus on eka osa puserosta joka alkaa venähtää ja virahtaa. Perus 2o2n ei oikein pysy kuosissa, mutta tuo palmikko on jotenkin tiukempaa ja napakampaa, joten TOIMII =)

Kuvassa pikkukoiranen jahtaa kamerasta lähtevää kiiltävää häivähdystä joka kulkee lattialla...

Nyt on helpottunut olo! Kaikki luvatut ja pakolliset työt on vähäksi aikaa tehy. Tosin uusia ideoita pukkaa jo ovista, ikkunoista ja postilaatikosta... Tuosta puserosta jääneestä jämästä tulee lapaset ystävän tyttärelle, omat lapaset on päättelyä vaille valmiit (ihanasta uudesta lankatuttavuudesta), eilen tuli Juju-kerhosta postia...

maanantai 8. maaliskuuta 2010

Life-coach

Olen koko viikonlopun katselleut telkasta lifestyle -ohjelmia ja tunnen oleni varsin surkeaksi...

Kukahan tulisi meille...
  • kouluttamaan pikkukoirasen
  • tekemään vauvan
  • remontoimaan meidän kodin...
  • ... ja vielä sisustaisikin sen
  • tekemään meidän takapihasta rauhoittavan keitaan (koiraa unohtamatta)
  • opettaisi minut tekemään hyvää, terveellistä ja halpaa ruokaa
  • pukisi minut kauniiksi...
  • ...korjaisi tyylitajuni...
  • ...voisi laihtuakin siinä samalla kymmenisen kiloa...
  • itsetuntonikin kaipaa hieman kohennusta
  • ja koko elämäni uuden suunnan ja järjestyksen

Tuolta minusta ainakin nyt rankasti tuntuu. Ihailen ja kadehdin niitä ihmisiä jotka osaavat ja hallitsevat, ja vielä saavat toivottomantuntuiset ressukatkin oppimaan.
No, olen minä ihan tyytyväinen joihinkin viikonloppuna tapahtuneisiin asioihin; sain juuri valmiiksi rotujärjestön lehden päätoimituksen, pari pikkukoiran villapuseroa ja lapasia, koira pääsi pitkästä aikaa kunnon lenkille, tapasin ystäviä, mies kehui kovasti uunilohta, saatiin siivottua koti (ja se kamala sähköpostisotkukin) ja jaksoin tänään lähteä reippain mielin töihin.

Aurinkoista viikonalkua!

Nyt kyllä pyryttää lunta ja rankasti, mutta huomiseksi lupasi jo aurinkoa.

torstai 4. maaliskuuta 2010

Villapaita vol.2

Nyt sain otettua toisen villapuseron pois kamerasta...

Tämäkin on oman koiran rotutoverille, joten malli ja mallinukke löytyy kotoa omasta takaa...

 

Malli: Oman koiran mukaan suunniteltu
Lanka: Novita Karuselli
Puikot: 5 sukkapuikoit ja 5,5 pyöröt

Tästä puserosta tuli niin nätti etten olisi millään raaskinut luopua siitä. Ja niin sopiva! Ainut mikä vähän mietityttää on tuo lankavalinta, 100% keinokuitua... Ei välttämättä ole se kaikkein lämpöisin vaihtoehto, mutta... Värit on jokatapauksessa ihanat!

Kolmas pusero on tulossa Novitan Polariksesta, erivärisestä kuin eka. Se on kyllä tähän tarkoitukseen oikein omiaan. Hieman pörröistä, lämmintä, joustavaa, pehmoista... ja halpaakin vielä, vain 1,90e sadan gramman kerä (puseroon kuluu vajaa 2 kerää...) Pian saatte sen viimeisenkin pompan näytille =)

Työntäyteistä

Nyt jo puolessa viikossa alkaa tuntua että takki on tyhjä. Osa porukasta on talvilomalla ja minä painan 6-päiväistä viikkoa. No, näkyyhän se sitten kyllä tilinauhassa.

Viikonloppuvapaat meni ihan muissa kuin vapaan merkeissä.
Perjantaina ja lauantaina oltiin keskisuomessa mummia katsomassa dementiakodissa, reissusta teki rankemman se, että pikkukoiranen oli mukana.
Sunnuntaina suunniteltiin porukalla ensikesän suurta koiratapahtumaa; rotujärjestön kesäpäiviä ja openshowta. Samoin sunnuntaina tapasin ihania ihmisiä jotka tahtoisivat koiranpennun, oman koiramme jälkeläisen.

Tähän kun vielä lisätään rotujärjestön lehden deadline ja totaalisesti järkensä menettänyt sähköposti, alkaa mittarit näyttää punaista. Niin ja tuota lunta unohtamatta...

********

Onhan tässä tietysti kaikenlaista mukavaakin. (tai johan noista yllä olevistakin asioista suurin osa on ihan kivoja...) Päivä on pidentynyt ihan selvästi, aamulla kun herään on jo valoisaa, samoin töistä päästessäni. Jos oikein hyvin ajoittaa, ei tarvitse käydä pimeässä lenkillä enää ollenkaan.

Kevättä kohden tässä kuitenkin jo mennään =)

tiistai 2. maaliskuuta 2010

Villapaita vol.1

Koiran omassa blogissa järjestin taannoin arvonnan jossa oli palkintona jotain kivaa omatekemää... Yhdet lapaset olenkin jo esitellyt, ja nyt sitten on seuraavan palkinnon vuoro. Pikkukoiran villapusero, mallina toimii oma haukkunen.

Malli: Oman koiran mukaan suunniteltu
Lanka: Novita Polaris
Puikot: 5 sukkapuikot ja 5,5 pyöröt

Kuvassa pusero on keskeneräinen... Otin monien monien pikkukoirien omistajien pyynnöstä kuvia vaihe vaiheelta, (ja olen luvannut koota jonkinlaisen ohjeenkin), ja sitten jäikin se viimeinen kuva ottamatta... Tai no on se otettu, mutta vain takaapäin (siinä nimittäin näkyy hännänlovetus...)

Onko mielenkiintoa jos tänne yrittäisin jonkin 'noin-sinne-päin' -ohjeen rakennella...? Mitään tarkkoja silmukka- ja kerrosmääriä on mahdoton antaa, mutta suunnilleen mitä teen missäkin kohtaa.

Toinenkin pusero on valmis, mutta vielä kamerassa, kolmas puikoilla... Jospa se olisi viimeinen tälle talvelle... (omellakin olen muutaman kutonut)